Yleiskaava vs. Keskuspuisto?

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee pian paljon keskustelua herättänyttä uutta yleiskaavaa, erityisesti Keskuspuistoa koskevista suunnitelmista on kiistelty. Yleiskaavaan on merkitty rakentamista tiettyihin alueisiin Keskuspuiston reunoilla, kaiken kaikkiaan Keskuspuistosta lohkaistaisiin 4-5 prosenttia asunto- ja toimitilarakentamiselle.

Tähän ei tule suhtautua vähätellen, Keskuspuisto on tärkeä helsinkiläisen luonnon monimuotoisuudelle. Pidän puistoa suuressa arvossa. Minusta kaavoituksen painopiste tulisi suunnata tiiviimpään ja korkeampaan kaupunkirakentamiseen.

Esimerkiksi Pirkkolan kohdalla keskuspuisto on jo varsin kapea, sinne on aikoinaan rakennettu urheilupuisto ja välimatka moottoritiehen on lyhyt. Tulevien päättäjien on arvioitava voiko sitä kaventaa entisestään ja toisaalta miten huomioidaan alueelle kaavaillut Raide-Jokerin pysäkit ja rakentaminen niiden läheisyyteen sekä Hämeenlinnanväylälle suunniteltua kaupunkibulevardia.

Pitäisikö yleiskaava sitten kaataa Keskuspuistoa koskevien merkintöjen vuoksi? Mielestäni ei.

Yleiskaavassa on nimittäin kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on otettu tosissaan. Mukana on myös raideliikenteen uudet linjastot, kuten Raide-Jokeri ja tietysti monet uudet asuinalueet sen varrella. Samalla tavalla suunnitelmat kaupunkibulevardeista mahdollistaa uusien asuntojen rakentamista. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa on satoja tuhansia uusia asukkaita ja työpaikkoja.

Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleisen tason suunnitelma. Olennaista on kiinnittää huomio yleiskaavan ruutumerkintöihin, erivärisiin 100 x 100 metrin ruutuihin, jotka kuvaavat maankäytön pääasiallista käyttötarkoitusta. Asuntovaltaiseksi merkitty ruutu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko ruudun alue rakennetaan täyteen rakennuksia. Näiden ruutujen sisällä voi olla aina myös viheralueita.

Toinen olennainen huomio, pelkästään yleiskaavan mukaan ei vielä rakenneta yhtäkään asuntoa eikä tuhota merkittäviä luontokohteita. Tarkempaan suunnitteluun  tarvitaan alueiden asemakaavat, siinä vaiheessa päätetään yleiskaavan ruudukoiden yksityiskohdat. Asemakaavat hyväksyy kaupunkisuunnittelusta vastaava lautakunta ja kaupunginvaltuusto, eli vaikuttamismahdollisuuksia on vielä. Asemakaavavaiheisiin päästään yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, eli nykyisten suunnitelmien mukaan seuraavalla valtuustokaudella ja varmasti myös sitä seuraavilla.

Nykyisen valtuustokauden alkaessa vuonna 2012 oli jo tiedossa, että kauden yksi  merkittävimpiä päätöksiä tulisi olemaan uusi yleiskaava. Jos yleiskaava kaatuisi nyt, keskustelu ja päätös siirtyisi seuraavalle valtuustolle, eli ainakin 2-3 vuodella. Kaavan palauttaminen valmisteluun voisi hyvin tarkoittaa myös selvästi nykyistä ehdotusta huonompaa yleiskaavaa, esimerkiksi tiivistämisen sekä toisaalta ympäristön ja kaupungin kestävän kehityksen näkökulmasta. Vitkuttelu hidastaisi asuntorakentamisen tahtia pahimmillaan usealla vuodella, sillä vanhan yleiskaavassa rakentamiseen osoitettu maa alkaa olla loppu. Tästä varmasti seuraisi asumisen hinnan nousua.

Keskuspuiston tulevaisuus ei olisi siis tällä yleiskaavapäätöksellä tuomittu, tulevalla kaudella päästään vielä vähentämään tuota tarvetta lohkoa Keskuspuiston alueita. Jatkossakin tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja keskustelua Keskuspuiston säilymisestä terveenä ja monimuotoisena.

Mitä mieltä sinä olet?