Ilmainen joukkoliikenne vai parempaa laatua ja sujuvuutta?

Helsingin Sanomat (16.1.2017) uutisoi tänään näyttävästi ilmaisesta joukkoliikenteestä. Julkinen liikenne maksetaan kuitenkin jollain tavalla ja jonkun kukkarosta.

Artikkelin mukaan yli puolet kannattaa maksutonta joukkoliikennettä. HS ei tuonut artikkelissaan esille, oliko se esittänyt julkisen liikenteen käytännön seurauksia tai oliko aihetta taustoitettu minkä verran kyselyyn osallistujille.

Tällä hetkellä matkustajat rahoittavat lippuostoillaan Helsingin seudun joukkoliikenteestä puolet, toinen puolikas rahoitetaan kuntien kassasta. Maksuton joukkoliikenne tarkoittaakin käytännössä verotuen lisäämistä – eli jokaisen meistä pääkaupunkiseudulla asuvan veroprosentin nousua.

Helsinki rahoittaa jo tällä hetkellä HSL:n kuntayhtymän toiminnasta yli 60 prosenttia eli noin 175 miljoonaa euroa. Lisäksi päälle Helsingin osuus kerätyistä lipputuloista eli 180 miljoonaa euroa. Yhden arvion mukaan Helsingin veroprosentti nousisi nykyisestä 18,5 prosentista noin 19,8 prosenttiin, mikäli joukkoliikenteen maksuttomuus katettaisiin veronkorotuksin.

Helsingin seudulla on ollut viime vuosina suuria joukkoliikenneinvestointeja, mikä luo ennemminkin paineita nostaa lippujen hintoja. Ilmainen joukkoliikenne lisäisi myös sen käyttöä, erityisesti lyhyistä matkoista tulisi todennäköisesti suositumpia. Tätä kautta tarve lisäinvestoinnille kasvaisi entisestään, ja käveleminen sekä pyöräily jäisivät vähemmälle.

On myös esitetty, että joukkoliikenteen maksuttomuus voisi vähentää yksityisautoilua. Tätä epäilen, sillä joukkoliikenteen hinta on harvoin syynä omalla autolla ajamiseen. Autolla kulkemiseen on yleensä erityinen tarve, johon joukkoliikenne ei välttämättä pysty vastaamaan. Ja toisaalta palvelutasoa parantamalla, pystytään vähentämään tarvetta autoiluun.

Joukkoliikenteen ilmaisuus saattaa myös luoda harhan, että julkinen liikenne pyörii itsekseen ja ilman kustannuksia. Täysi ilmaisuus palveluissa ei ole tämän vuoksi usein perusteltua, vaan käyttäjän on syytä osallistua edes osittain kustannuksiin.

Joukkoliikenteeseen tulee panostaa nykyistä enemmän – maksuttomuuden sijaan parannetaan palvelutasoa esimerkiksi lisäämällä poikittaisliikennettä (Raidejokeri ja Tiederatikka), lyhentämällä vuorovälejä (Länsimetro) ja painottamalla raideliikennettä (Kruunusillat).

Helsingin seudun liikenteen ei pidä olla maksutonta – mieluummin enemmän ja laadukkaampaa!

Mitä mieltä sinä olet?