Milloin kävelykadut ovat pilanneet kaupungin?

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi taannoin suunnitelmia ja vaihtoehtoja kävelykeskustan laajentamiseksi. Miksi Helsingissäkin puuhataan kävelykatuja ja työnnetään autoja ahtaalle? Siksi, että halutaan luoda ihmiselle sopivaa, elävää kaupunkia. Kävely tärkeä liikkumismuoto kaupungin keskustassa. Keskustassa kävelijä on kuningas.

Olen itse Helsingin Kokoomuksen listalla kuntavaaliehdokkaana ja vastasin aiheeseen liittyvään vaalikonekysymykseen kävelykatuja puoltavasti. Minusta miellyttävimmät kaupunkikokemukset on nimenomaan suurten kaupunkien keskustojen kävelyalueilta. Kööpenhaminasta löytyy Euroopan pisin kävelykatu Strøget, joka on varmasti monelle tuttu. Miellyttävä esimerkki Helsingistä on keskuskatu, jota tuskin kukaan enää kaipailee sitä takaisin tavalliseksi autotieksi. Sen lisäksi, että kävelykadulla on mukava kulkea, niiden varrella on yleensä liikkeitä, ravintoloita ja elämää. Alueille muodostuu kaupunkilaisten olohuoneita. Melutason alhaisuus, pienhiukkaspäästöjen vähäisyys ja turvallisuuden kasvu tuo oman lisänsä viihtyisyyteen.

Helsingin keskustassa trendi on sama kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Autoliikenne on viimeisten vuosikymmenien aikana laskenut. Samalla myös poikittainen liikenne keskustan läpi on vähentynyt. Se ei ole näivettänyt keskustaa, päinvastoin kauppa käy ja markkinat kukoistaa. Suurimmat asiakasvirrat löytyy nimenomaan kävelykatujen ja -alueiden sekä joukkoliikennekatujen varsilta.

Samalla kun kävelykeskustaa laajennetaan poistamalla ajokaistoja, niin olennaista on poistaa maanpäällistä turhaa parkkitilaa. Varsinkin Helsingin keskustan merenranta-alueilla on kaupunkialuetta erittäin tehottomassa käytössä. Siihen mihin Guggenheimia kaavailtiin, on edelleen parkkipaikka. Ja pelkään, että peltilehmät laiduntavat merenrantanäkymin vielä ensi vuosikymmenelläkin.

Kävelykatusuunnitelmissa joukkoliikenteen sujuvuus ja pyöräilyn reitit eivät saa unohtua. Osa muokattavista kaduista onkin syytä huomioida niin, että esimerkiksi ratikat pystyvät kulkemaan ja selkeät väylät pyöräilylle löytyy. Kävelykatuja kehitettäessä on tottakai huomioitava myös kadunvarsien yritysten tavarantoimitus, pelastustiet ja taksien pääsy erityistilanteissa.

Liikkumisen tulevaisuus on aivan toisenlainen. Nyt puhutaan liikkumisesta palveluna. Lähivuosina nähdään oikeita esimerkkejä ja ratkaisuja liikenteen automaatiosta. Robottiautot, jaettu automatisoitu liikenne yhdessä kattavan joukkoliikenteen kanssa vähentää merkittävästi tarvetta auton omistamiseen. Samalla kasvaa viihtyisyys ja turvallisuus, sekä tietysti liikkumisen sujuvuus.

En ole nähnyt kävelykatuja, jotka olisivat pilanneet kaupunkia. Pidän käytännöllistä lähestymistä tässä täysin mahdollisena. Helsingin keskustan käveltävää aluetta voi harkitusti laajentaa kävely- ja joukkoliikennekatuja lisäämällä.

Julkaistu Uuden Suomen blogissani 26.2.2017

 

Mitä mieltä sinä olet?