Helsinki, eurooppalainen kaupunki

Helsinki on turvallinen ja monella tapaa kansainvälinen kaupunki. Elävää kaupunkikulttuuria, uusia ravintoloita ja kaupunkitapahtumia sekä kohtaamispaikkoja syntyy vuosi vuodelta enemmän ja turismi on hyvässä nosteessa. Helsinki on siis hieno kaupunki asua, yrittää ja vierailla. Kehitettävää meillä kuitenkin vielä on. Kuten pormestariehdokas Jan Vapaavuori on todennut: Helsinki ei kilpaile Turun tai Tampereen kanssa vaan Tukholman, Kööpenhaminan, Amsterdamin ja muiden Euroopan suurten kaupunkien kanssa. Meidän on panostettava kaupungin houkuttelevuuteen ja sitä saadaan etenkin kasvun, vapaamman politiikan ja saavutettavuuden parantamisen kautta.

Miltä Helsinki näyttää Brysselistä katsottuna? Hyvin matalalta ja pieneltä ainakin. Helsingillä on paljon potentiaalia kasvaa ylöspäin ja koska ihmiset Suomessakin haluavat entistä enemmän asua kaupungissa niin kaupungin kasvattaminen ja tiivistäminen vastaa tähän tarpeeseen. Helsingissä kaupungistuminen on näkynyt etenkin asumisen hinnan nousuna ja parhaiten asuntojen hintoihin vaikutetaan rakentamalla lisää asuntoja. Nopeasti kaavoittamalla ja rakentamalla saadaan uusia kaupunkilaisia, yrityksiä ja palveluita sekä sitä yhteisöllisyyttä, mikä tekee kaupungista suurkaupungin.

Helsingissä pitää keventää byrokratiaa ja sääntelyä sekä antaa mahdollisuuksia esimerkiksi tapahtumille, ravintoloille ja muille yrityksille tuottaa elävää kaupunkia. Aukioloaikojen sääntelyt, kankeus terassilupien kanssa ja tiukat ajat musiikin soittamiselle ym. aiheuttavat turhaa päänvaivaa ja harmia sekä yrittäjille että kaupungissa vieraileville ja asuville. Sääntelyltään vapaampi ja samalla viihtyisä kaupunki on mahdollista saavuttaa ilman että muodostuu kohtuutonta haittaa kaupunkiasumiselle. Keski-Euroopassa elämä levittäytyy kaduille ja toreille, sallitaan se meilläkin.

Tarvitaan myös rohkeutta parantaa Helsingin saavutettavuutta. Helsinki-Tallinna tunnelin rakentaminen on selvitettävä nopealla aikataululla. Hankkeessa on paljon potentiaalia, sillä Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen ja satamien välillä matkustaa miljoonia ihmisiä. Kaupunkien välillä liikkuu työ- ja lomamatkalaisia sekä rahtiliikennettä. Tunneliyhteyden taloudelliset hyödyt kansantaloudelle ovat selkeät ja ne koostuvat muustakin kuin tunnelimatkan lipputuloista. Suomessa työskentelee kymmeniä tuhansia virolaisia ja heistä suurin osa matkustaa merireittiä Helsinkiin viikottain. Suurimmat hyödyt Tallinnan tunnelista ovatkin kasvavat työmarkkinat. Samalla molempien kaupunkien yritysten toimintaedellytykset vilkastuvat kasvaneen matkustajamäärän kautta. Olennaista tunnelihankkeessa on myös sen yhdistyminen tulevaisuudessa toteutettavaan Rail Balticaan. Näin varmistuu junayhteys Helsinki-Tallinna metropolista aina keskelle Eurooppaa ja pidemmällekin.

Iso ja edistyksellinen eurooppalainen kaupunki Helsingistä saadaan, kunhan päättäjillä on tahtoa ja rohkeutta luoda kasvua sekä kurottaa korkealle.

Mitä mieltä sinä olet?