Lusikka veroäyrisoppaan

Vaalikeskusteluissa on kuullut usein, että Helsingin taloustilanne on hyvä. Se on totta. Kiitos kuuluu edellisille kaupunginvaltuustoille, sillä Helsingin taloutta on hoidettu hyvin, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Helsingin kunnallisvero on ollut samoissa lukemissa vuodesta 2012. Viime vuonna kunnallisveron tuotot ylitti budjetoidun viime vuonna reilulla 50 miljoonalla ja yhteisöveron lähes 90 miljoonalla. Näiden lukujen valossa veroäyrin laskemiselle on positiivista painetta. Veroilla pitää kattaa yhteiset kustannukset, ja lähtökohtaisesti, ei enempää. Ylijäämän teko veronmaksajien kustannuksella ei ole järkevää politiikkaa. Kuntalaisten vauraus lisää kunnan elinvoimaa.

Tästä huolimatta mielestäni myös kunnallisveron kanssa tulee tehdä pitkäjänteistä politiikkaa. Ei voida sännätä muuttamaan prosenttia vain sen perusteella, että on ollut hyvä tai huono vuosi.

Minusta on hyvä tarkastella vielä pidemmällä aikajaksolla ja katsoa, jatkuuko nykyinen hyvä tilanne. Meillä on myös merkkejä suurista kustannuksista, joiden kattaminen edellyttää myös hyviä verotuloja. Päiväkotipaikoista on pulaa, homekouluja on korjattava, joukkoliikennettä pitää parantaa. Kaupungin kasvu vaatii myös infrainvestointeja, joiden rahoittaminen kohtuullisesti edellyttää myös kykyä positiiviseen tulokseen. Lisäksi emme vielä tunne maakuntaveron vaikutusta tavallisen kuluttajan verokuormaan.

Hyvä periaate on, että investointien tulee rahoittaa laskennallisesti itsensä, ainakin suurimmalti osin. Tietty subventioaste voi olla, jos pystytään osoittamaan suuri hyöty kaupunkilaisille. Näin se toteutuu esimerkiksi joukkoliikennehankkeissa. Projektikohtaisesti allokoidut tuotot ja kustannukset eivät silti välttämättä aina näy kokonaistaloudellisissa hyödyissä. Näiden arvioimiseen tarvitaan poliittista päätöksentekoa ja harkintaa. On myös arvioitava, että kaupunki pystyy rahoittamaan pitkäjänteisemmin takaisinmaksuaikoja ja kantamaan riskiä kuin nopeasti muuttuvat yksityismarkkinat.

Talouden parantuminen ja kaupungin rahoitusaseman vahvistuminen myös tulevaisuudessa antaa aiheen veroäyrin tarkastelulle ja nähdäkseni puoltaa sen laskemista, mutta vasta tarkan harkinnan jälkeen. Silti minusta latte Espalla maistuu paremmalta kuin äyri byrokratian rattaissa.

Mitä mieltä sinä olet?