fbpx
263

Tekeeko osallistuva budjetointi demokratiasta peliä?

Ihmiset ideoimassa ja päättämässä, miten kunnan julkisia varoja jaetaan ja käytetään – sitä on osallistuva budjetointi. Yksinkertainen ja fiksulta kuulostava ajatus, mutta tekeekö se demokratiasta peliä, jossa hienolta kuulostavat ideat menestyvät ja moni tärkeä asia jää huomaamatta? Onko osallistuva budjetointi oikeasti toimiva tapa saada ihmiset kiinnostumaan alueensa kehittämisestä?

Helsinki otti käyttöön osallistuvan budjetoinnin muutama vuosi sitten käynnistämällä OmaStadi-hankkeen. Hankkeessa kaupunkilaiset saavat kahden vuoden välein päättää, mihin noin neljä miljoonaa euroa budjettivaroista käytetään. Ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset sitten äänestävät ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Ensimmäisen hankejakson jälkeen budjettivarat tuplattiin ja nyt on käynnissä viime syksynä ideoitujen hankkeiden kehittämisvaihe. Ensi syksyllä päästään äänestämään seuraavan kerran.

Kaupunkilaiset ideoivat ja äänestävät ehdotuksia hankkeen verkkosivuilla. Hankkeessa jaettava budjetti on jaettu kaupungin eri suurpiireille ja kaupungin asiantuntijat auttavat ideoiden jatkokehittämisessä sekä arvioivat kustannuslaskelmia. Edellisellä kaudella ehdotuksia jätettiin runsaasti ja ehdotuksien äänestysprosentti oli vilkkaimmalla alueella 16%. Kansainvälisesti vertailtuna äänestysprosentti oli siis hyvä.

Äänestyspäätöstä tehdessään kaupunkilainen kuitenkin näkee ehdotuksien suosion ja tämä saattaa lisätä taktikointia ehdotusten välillä. Näin aluksi  vähemmän suosiota keränneet ehdotukset saattavat jäädä kokonaan ilman ääniä. Pitäisikö ehdotuksien saamat äänimäärät paljastaa tulevaisuudessa vasta äänestysajan päätyttyä, jolloin voitaisiin saada parempi kuva ihmisten toiveista?

Hyvä esimerkki rahoittamatta jääneestä ehdotuksesta on vaikka Vallilan konepaja-alueen elävöittämistä koskenut ehdotus, joka keräsi vain täpärästi vähemmän ääniä kuin alueella voittanut ehdotus.

Rahoitetuista ehdotuksista suosituimmat liittyivät liikuntaan ja ulkoiluun ja näitä toteutettuja hankkeita löytyy jo nyt kaupunkikuvasta, esimerkiksi Arabianrannan tekonurmikenttä ja koripallokenttä Vallilanlaaksossa. Myös ympäristöön liittyvät ehdotukset keräsivät paljon ääniä. Yksi suosituimmista ehdotuksista toi kauramaidot yleiseksi vaihtoehdoksi päiväkoteihin ja kouluihin.

Vaikka Helsingin tapaa osallistuvasta budjetoinnista on syytä vielä kehittää, on hanke yleensä ottaen hyvä. Se tuo esille ideoita ja osallistaa kaupunkilaisia kehittämään ehdotuksia, jotka saattaisivat muuten jäädä syntymättä.

Samalla on hyvä muistaa, että kaupunkilaisilla on monia tapoja osallistua kaupungin kehittämiseen. Osallistuva budjetointi on vain yksi keino muiden joukossa, eikä se saa vähentää muiden tapojen merkittävyyttä. Näihin vaikuttamisen keinoihin liittyvät usein erilaiset digitaaliset ratkaisut, joissa palvelumuotoilulla on tärkeä rooli osallistavuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä. On erityisen tärkeää, että kaikki osallistumisen ja vaikuttamisen keinot ovat helposti löydettävissä ja saavutettavissa, sillä monesti esimerkiksi kaupunkirakentamisen suunnitelmiin herätään liian myöhään.

Joona Haavisto
varavaltuutettu
Vallila, Hermanni

Mitä mieltä sinä olet?